13.1.2011

Remontti ja kansallisbaletti

Vuosi oli vaihtumassa, itse vietin tämän vuodenvaihteen rauhallisesti kotona, paukku-aran koiran takia. Mutta menihän se vuodenvaihde näinkin, naapurit pitivät huolen siitä, ettei tylsää ehtinyt tulla.


Alkuillasta kotiutuessani koiran kanssa viimmeiseltä lenkiltä ennen yötä ja "pelottavien rakettien aikaa" oli pihassa pyörinyt lauma melkoisen humalaisia teinejä kaljalavoineen, huutelemassa pihan puolelta toiselle, että kenen kotiin tällä kertaa mennään etkoilemaan, ja kenelle sitten ilalla jatkoille.

Rappukäytävässä haisi tupakka, ja alakerran hissiaula oli täynnä tupakantumppeja, roskia ja muovia. Minihameisilla pissistytöillä on selvästi liian kylmä polttaa tupakkansa ulkona. Ritarillisuuskin näyttää kadonneen, kun heidän poikaystävänsä eivät edes tarjoa takkai palelevien tyttöjen olkapäille.


Muutamaa tuntia myöhemmin, istuessani kotona leffan, ruoan ja viinin parissa,  alkoi viinini täristä lasissa. Alakerran asuntoon pesiytynyt nuorisoporukka siellä siis aloitti iltaansa discojytkeen voimalla. Tämähän nyt oli täysin normaalia, ja sallittuakin, olihan uusivuosi, eikä sitä muissakaan asunnoissa kovin hiljaisesti valmistauduttu vastaanottamaan. En antanut tämän häiritä omaa iltaani millään tavalla, vielä tässä vaiheessa.


Vuosi vaihtui, minun rauhoitellessa pelokasta koiraa, olimme vetäytyneet jo yöpuulle, kun heräsin jumalattoman meteliin, särkyvään lasiin  ja huutoihin. Vähän aikaa tilannetta kuulosteltuani päättelin nuorien huudoista että he olivat onnistuneet hajottaman asunnostaan jonkin ikkunan.. No, ainakin tuuletus pelasi sen jälkeen, eivät pääsisi aamulla vanhemmat valittamaan, että asunnossa olisi tunkkainen haju, tai tupakansavua. Rikkoutueesta ikkunasta ja lasinsiruista saattaisi  sen sijaan olla sanottavaa..
Meno ja meteli tuntui vain yltyvän, mitä lähemmäs aamua mentiin. Portaissa piti juosta edes takaisin, tietysti niin, että samalla vedettiin avaimia/kännykkää/kaljapulloa pitkin rappusten kaidetta tai käytävän patteria. Hissiä voi myös mainosti käyttää nyrkkeilykehänä tai tatamina, luonnollisesti niin, että hissin metallisiin oviin osuu 90% iskuista, jotka sitten kaikuvat hiljaisessa talossa mukavasti alhaalta aina 8. kerrokseen asti.


Tässä vaiheessa aloin jo hiukan hermostua metelöintiin, vaikka yleisesti ottaen olenkin varsin pitkämielinen etenkin näin juhlapyhinä metelöintiin, juhlimiseen ja känniääliöintiin. Mutta en ollut ainoa hermostunut.
Huuruisen, moneen kertaan häirityn uneni  läpi kuulin, kuinka alakerrassa näiden teinien naapuri kävi muutamaan otteeseen karjumassa rappukäytävässä "Nyt saatanan nulikat hiljaa, täällä koetetaan nukkua!!".
Eipä tehonnut, päinvastoin.. 
Puolen tunnin kulutta pihaan kaartoi poliisiauto.



Poliisin tulo rauhoitti menoa hetkeksi, juuri siksi aikaa kun poliisit paikalla olivat.
Poliisit lähtivät, ja juhlat jatkuivat, tälläkertaa maltettiin pysyä asunnossa sisällä, rappukäytävässä juokseminen loppui sentään.

"MITÄ HELVETTIÄ TÄÄLLÄ ON TAPAHTUNUT!!!???!!!?!". Herään huutoon ja koetan paikallistaa missä olen, mitä tapahtuu ja miksi. Unen läpi tajua, ettei huuto kohdistu minuun, ja hetken kuunneltuani (eikä tätä todellakaan tarvinnut tehdä korva lattiassa/postiluukussa kiinni) tajua, että alakerran nuoriso-osaston vanhemmat lienevät kotiutuneet uuden vuoden vietostaan, ja tarkistavat tappioita asunnossa.
Vanhempien ja lasten välinen riita ei jää pelkkään huuteluun, kohta alkaa lennellä tavaroita pitkin seiniä, aamulla pitää varmaan tarkistaa, montako kiloa rappausta on tippunut omista seinistä metelin voimasta...

Siniset vilkut saapuvat uudelleen häiritsemään lähiön rauhaa. Vilkaisen kelloa, 05:47  ehkä nyt, poliisien saavuttua toisen kerran, saa rauallinen elämä jatkua, ja ihmiset nukkua muutaman tunnin huuruista unta.

******

Aamupäivällä, koiran vieminen ulos osoittautuu harvinaisen haastavaksi tehtäväksi. Joku kotiinsa palaava juhlija oli päättänyt ryhtyä remonttihommiin ja laatoittaa käytävää. Koko käytävä omassa kerroksessani, hissin ja kolmen asuunon edustalta oli oksennuslammikon peitossa.
Siinä sai sovittaa askeleensa niin tarkkaan, että kansallisbaletin tanssijakin olisi kateellinen koreografiastani, kun keinottelin itseni,ja koiran ulos asunnosta niin, ettemme joutuneet kahlaamaan oksennetun kaljalitkun seassa.
Koska oli lauantaiaamu, siivoajat tulisivat aikaisintana maanantaina, hoitamaan asian pois päiväjärjestyksestä, siihen asti siis harjoittelin tulevaa ballerina-osaani varten, mahtavaa..

Yöllä oli myös joku päättänyt ilahduttaa kanssa-asujiensa taiteellista puolta muutenkin kuin laatoitusmielessä. rappukäytävässämme oli kahden kerroksen matkalta seinät ja asuntojen ovet sotkettu mustilla spray-maali töherryksillä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti