Sadepilvet roikkuvat matalalla, syksyinen tuuli kieputtaa keltaisia ja oransseja vaahteran lehtiä pitkin katuja, osa lehdistä takertuu vesilätäkön pintaan ja jää siihen kellumaan.
Pusken kioskin oven auki ja tunkeudun sisälle. Kioski on pieni ja ahdas, sisälle mahtuu hädin tuskin kaksi tai kolme asiakasta kerrallaan.
Muuttaessani tänne joitain vuosia sitten, huomasin hyvin nopeasti, että kioski on täällä hyvin keskeinen paikka. Se on auki arjet ja pyhät, iltaisin vielä kun kaupat ovat jo sulkeneet ovensa. Tällä pienellä punaisella kioskilla vaihdetaan kuulumiset, niin tuttujen kuin myyjien kanssa.
Edelläni olleen asiakkaan koira istuu kiltisti omistajansa vieressä ja tuijotaa vuoroin kioskin luukkua, vuoroin isäntäänsä, herkeämättä. Koiran omistaja maksaa ostoksensa, ja saa myyjältä koiralle luun muotoisen keksin, jokainen koira-asiakas saa.
Maksettuani ostokseni pujahdan takaisin syksyn raikkaaseen tuuleen ja törmään heti kioskin ovella muutaman pissiksen laumaan. "Hei! käytsä hakee meille kaljaa?! Jooko?" "sorry, en nyt voi" vastaan ja jatkan matkaani.
Muistan tarvitseni himaan vielä jotain ja päätän kävellä kotiin hieman edempänä olevanan k-kaupan kautta.
Kaupan edessä pylvääseen kiinnitetty tuhkakuppi savuaa, joku on ilmeisesti nakannut röökin sinne vaivautumatta sammuttamaan sitä. Kaupan eteisessä lattia on täyttynyt muovipusseista, tyhjistä kalja- ja siiderilavoista, roskista ja papereista. Lattialla lainehtii tölkeistä ja pulloista valuneen väljähtyneen oluen ja ihmisten kengissään sisälle tuoman veden ja kuran seos. Käsien pesua varten olevan lavuaarin reunat ovat täynnä alkon pulloja, joita pulloautomaatti ei hyväksy.
Myyjätyttö koettaa tunkea muovikasseja jo ennestään liian täysinäisiin roskiksiin ja lähtee kiikuttamaan pahveja kaupan takahuoneeseen.
Teen ostokseni ja pakkaaan niitä muovipussiin kun joku tulee viereeni ja kysyy arasti "Hei.. voisitko sä heittää 20 senttii? Uupus sen verran että saan pari pulloa.." "Katsahdan viereeni tulleeseen mieheen ja tunnistan hänet "Odota hetki niin katson.." Etsin rahapussini ja löydän 50sentin kolikon. Oma rahatilanteeni on kohtuullinen, joten annan kolikon miehen käteen. "Kiitti hei! Hei.. kiitti tosi paljon!" Mies kiittelee moneen kertaan ja huikkaa vielä perääni kun suunnistan kohti kaupan ovea toivotellen miehelle hyvää päivänjatkoa "hei, sä pelastit mun päivän". Hymyilen ja jatkan matkaa, tiedän saavani vippini takaisin joskus jos itselläni on tiukka paikka.
Kaupan eteisessä myyjätyttö yrittää luututa lattiaa ja huokaisee epätoivoisena kun remuava joukko hieman humalaisia miehiä tunkee ovesta sisään täysin pullokassien kanssa. Arvattavasti heidän pullonsa, kassinsa ja lattiaan jättämät kuraiset kengänjäljet teettävät vielä hänellä lisää töitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti